Luonnonmukainen tuholaistorjunta parvekkeella

Hyönteisillä on tärkeä rooli ekosysteemissä. Joskus ne ovat vain meidän kannaltamme “väärässä paikassa”. Ihmisille kävisi todella huonosti, jos hävittäisimme kaikki hyönteiset. Torjunta-aineissa on se huono puoli, että ne voivat levitä veden mukana, kerääntyä ravintoketjussa ja myrkyttää kaikki hyönteiset riippumatta siitä, onko niistä haittaa vai ei. Torjunta-aineet voivat haitata myös vesieliöitä tai maaperän mikrobitoimintaa.

Hyönteiset iskevät kasveihin, jotka ovat jo valmiiksi heikossa kunnossa. Ne pääsevät leviämään, jos samaa kasvilajia on paljon yhdessä paikassa. Luonnonmukainen tuholaistorjunta on siksi enemmän kasveista ja ekosysteemistä huolenpitoa, kuin hyönteisten hävittämistä.

1. Tunne kasvisi

Tutustu valitsemiesi kasvilajien alkuperäisiin elinolosuhteisiin. Sijoita kasvi oikeaan paikkaan ja seuraan lannoitustarpeen, kosteuden, maan happamuuden, valon, lämmön ja tuulisuuden mukaan. Vältä ötököille alttiita kasvilajeja tai sijoita ne sellaiseen paikkaan, että voit tarkkailla ja ryhtyä toimenpiteisiin helposti. Kasvata useita erilaisia lajeja, mutta yhdessä astiassa vain samantyyppisiä olosuhteita tarvitsevia lajeja. Valitse kestäviä lajikkeita, suosi maatiaislajikkeita. Luovuta ajoissa eli hävitä kasvi, jos jokin laji tai lajike tuntuu keräävän liikaa ötököitä. Se ei ehkä ollut oikeassa paikassa.

2. Huolehdi olosuhteista ja tarkkaile

Kastele ja lannoita kunkin kasvin tarpeiden mukaan. Kohota ilmankosteutta. Suihkuttele iltaisin lehtiä vedellä. (Vältä kuitenkin suihkuttelua auringonpaisteessa, sillä pisaroista muodostuu linssejä, jotka polttavat lehdet.) Päivällä voit ripustaa märkiä pyyhkeitä tai jättää ämpärillisen vettä luovuttamaan kosteutta. Voit alkaa huolehtia mullan mikrobitasapainosta. Lisää kasteluveteen bokashinestettä tai kasveille tarkoitettua sieni- ja mikrobivalmistetta. Tarkkaile kasvejasi: kellastuneet lehdet, värimuutokset, käpristyminen ja seitit voivat olla merkkejä hyönteisistä, kuivuudesta tai ravinnepuutoksista.

3. Estä uusien kasvien mukana tulevat haittahyönteiset

Valitse terveet taimet. Terveen taimen juuret ovat vaaleat, lehdissä ei näy värimuutoksia, oksien hangoissa ei ole seittiä, rungossa ei näy kilpikirvojen villaa, ötököitä ei näy. Laita varmuuden vuoksi uudet taimet ensin karanteeniin muutamaksi päiväksi, niin näet onko niissä hyönteisiä.  Voit viedä uudet kasvit kädenlämpöiseen suihkuun varmuuden vuoksi ennen parvekkeelle vientiä. Jos tuot kasveja sisälle puutarhamaasta, pese juuret ensin ja istuta kasvi sitten puhtaaseen multaan. Näin etanat ja kotilot jäävät kyydistä.

4. Tunnista ötökät ja opettele niiden tavat

Kaikki hyönteiset eivät ole haitallisia ja kaikki ovat elintavoiltaan erilaisia. Tuholaiset tunnistetaan usein kasvin oireiden perusteella. Tunnistusohjeita löydät esimerkiksi tästä Puutarhalehden artikkelista. Pidän itse aina parvekkeella käden ulottuvissa kahta suihkupulloa, toisessa on puhdasta vettä ja toisessa mietoa mäntysuopaliuosta.

  • Lehtikirvat torjutaan suihkuttamalla niitä miedolla saippuavedellä tai nokkosvedellä. Jos kirvoja on vähän, ne voi nyppiä käsinkin pois. Ne usein hyppäävät itsekseen kädelle, jos toisen käden ensin vaivihkaa laittaa lehden alle ja toisella kädellä uhkailee kirvoja päältä päin.
  • Vihannespunkit eivät viihdy kosteassa, niitä torjutaan suihkuttelemalla lehtiä ahkerasti vedellä iltaisin tai pilvisellä säällä.
  • Harsosääsket torjutaan pitämällä pintamulta kuivana. Kastele alta niin, että pinta kuivahtaa. Vaihda pintamulta tarvittaessa. Käytä katteena kevytsoraa. 
  • Kilpikirvat kannattaa nyppiä pinseteillä yksi kerrallaan.
  • Etanat ja kotilot nypitään pois yksi kerrallaan, tarvittaessa juuret pestään. 
  • Muurahaiset ovat usein merkki kuivuudesta.
  • Muita vihannesmaan yleisiä tuhohyönteisiä ovat porkkanakärpäset, kirpat, kempit ja kaalikoit. Niitä harvoin on parvekkeella, mutta jos ne yhtenä kesänä sinne löytävät, kannattaa seuraavana keväänä varautua peittelemällä pienet taimet harsoilla.

5. Kasvata ekosysteemiäsi: liittoudu toisten hyönteisten kanssa 

Leppäkerttuja voi pyydystää ulkoa ja tuoda parvekkeelle. Ne syövät kirvoja. Erilaisia petohyönteisiä, kuten petopunkkeja tai vainokaisia, käytetään yleisesti kasvihuoneissa hyönteistuhojen torjuntaan. Niitä voi ostaa pienissä erissä myös parvekkeelle esimerkiksi Tarhurin apu -verkkokaupasta. Myös hyönteishotellista voi olla arvaamatonta apua, itse en ole vielä kokeillut, mutta aion!

6. Vasta viimeisenä keinona: käytä “luonnonmukaista” torjunta-ainetta, pyretriiniä

Pyretriini valmistetaan Pyretrum-suvun päivänkakkarasta. Pyretriini on Luomuliiton mukaan hyväksytty torjunta-aine myös luomuviljelyssä, mutta myös siitä ollaan luopumassa sen vesieliöstölle haitallisten ominaisuuksien vuoksi. Se kuitenkin hajoaa valossa ja häviää kokonaan viimeistään viikossa. Hyönteiset eivät voi kuljettaa sitä mukanaan pesiinsä, joten vaikutus on vain paikallinen. Tämä on hyvä asia esimerkiksi mehiläisten hyvinvoinnin kannalta. Kannattaa sen sijaan välttää esimerkiksi useissa torjunta aineissa mukaan olevia pitkävaikutteisia synteettisiä pyretroideja, jotka vaikuttavat pitkään ja hyönteisestä riippumatta.

Käytä pyretriiniä varoen ja vasta viimeisenä keinona, lue käyttöohjeet, äläkä päästä sitä kasteluveden mukana viemäriin! Tai oikeastaan, jätä käyttämättä! #pelastapörriäinen #pörriäisteko

Kuvan hyönteinen liittyy tapaukseen vain välillisesti – kyseessä on sitruunaperhonen rantakukalla. Sitruunaperhosia harvoin näkee parvekkeella, mutta nekin kärsivät luontoon leviävistä hyönteismyrkyistä.

Tässä blogipostauksessa ei ole mukana kaupallista yhteistyötä.

Tykkää ja jaa!
error0
fb-share-icon0
Tweet 20

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *